FinSoc
|
Tiivistelmä - Työpapereita 2/2004
Edward J Mullen: Näyttöön perustuva sosiaalityö
Yhdysvalloissa
Näyttöön perustuva tieto
Julkaisu koostuu viidestä kirjoituksesta, jotka on laatinut Willma
& Albert Musherin professuurin haltija, professori Edward J.
Mullen Columbian yliopiston sosiaalityön laitokselta. Näyttöön
perustuva tieto ja politiikka ovat selitystä kaipaavia ilmaisuja.
Lukijalle saattaa olla epäselvää, miten termit näyttöön perustuva
ja tieto eroavat toisistaan ja millainen uusi merkitys syntyy, kun
ne yhdistetään. Saattaa myös olla epäselvää, kuinka näyttöön
perustuva tieto eroaa yleisemmästä käsitteestä näyttöön perustuva
käytäntö. Aluksi Edward Mullen selittää ja määrittelee nämä
käsitteet. Lisäksi hän tuo esiin näyttöön perustuvan politiikan ja
käytännön viime aikoina korostuneen aseman historiallista
taustaa.
Vaikuttavuuden mittauksen viitekehys
Tekemällä sosiaalityöstä aikaisempaa enemmän näyttöön perustuvaa
toimintaa pyritään parantamaan sen kykyä aikaansaada kansalaisten
ja koko yhteiskunnan arvostamia vaikutuksia. Kolmannessa
kirjoituksessa kuvataan sosiaalityöhön liittyvää politiikkaa ja
palveluita varten suunniteltua vaikuttavuuden mittauksen
viitekehystä. Sosiaalityössä tarvitaan tällaista viitekehystä
vaikuttavuuden mittauksen käsitteellistämiseksi siten, että
ammattikunta voi selkeästi suuntautua mittauksessa tarvittavaan
työhön. Viitekehyksessä olisi eriteltävä eri tavat käyttää
vaikuttavuuden mittausta politiikan, ohjelmien ja käytännön
edistämisessä. Kirjoituksessa käsitellään kahta vaikuttavuuden
mittauksen sovellusta, jotka koskevat politiikkojen ja ohjelmien
parantamista ja vaikuttavuuden tutkimusta. Myös muita sosiaalityö
vaikuttavuuden mittauksen kehykseen sisällytettävissä olevia
ulottuvuuksia otetaan esille. Kirjoittaja esittää perusteluja sen
puolesta, että vaikuttavuuden mittauksella voi olla merkittävä
rooli sekä sosiaalityötä koskevien politiikkojen ja ohjelmien
parantamisessa tuloksia mittaamalla että yleisesti tietoperustan
vahvistamisessa.
Näyttöaineiston käyttö ja toteutus
Viime kädessä hyvinvointipolitiikan ja -palvelujen toteuttaminen on
käytännön ammattilaisten varassa. Kaksi viimeistä kirjoitusta
käsittelevätkin sitä, kuinka näyttöaineistoa käytetään ja
toteutetaan. Niissä tarkastellaan muun muassa, miten sosiaalityön
ammattilaiset mahdollisesti reagoivat tehokkaita menettelytapoja
koskeviin, näyttöön perustuviin lausuntoihin ja käyttävät niitä
työssään. Kirjoituksissa eritellään tekniikoita, joita
ammattilaiset tarvitsevat avukseen tunnistaakseen ja käyttääkseen
näyttöön perustuvia menettelytapoja ja pystyäkseen vastaamaan
niiden yksittäistapauksissa soveltamisen asettamaan haasteeseen.
Myös laadunvalvontaa koskevia asioita otetaan esille ja
käsitellään. Lisäksi viimeisessä kirjoituksessa esitetään
yhteenveto tutkimustuloksista, jotka koskevat alan ammattilaisten
tietoisuutiv ta ja asennoitumista hoitosuosituksiin, esimerkiksi
käyttävätkö he mieluummin asiantuntijoiden mielipiteiden
kartoitukseen vai empiirisiin tutkimustuloksiin perustuvia
toimenpiteitä koskevia lausuntoja.
Sosiaalityön tietopohja on laajentunut merkittävästi viimeisen
vuosikymmenen aikana. Vaikuttaa siltä, että se perustuu yhä enemmän
tieteelliseen tutkimukseen. Näyttöön perustuva käytäntö ei
kuitenkaan vielä ole todellisuutta. Kirjoittajan mielestä näyttöön
perustuvan käytännön tulevaisuus sosiaalityössä riippuu siitä,
missä määrin ammattikunta pystyy ja haluaa järjestää nykyisille ja
tuleville työntekijöilleen asiaan liittyvää koulutusta.
Koko julkaisu PDF-tiedostona / Download the
publication in PDF format
Takaisin
julkaisulistaan / Back to the list of publications
Sivun
alkuun |
Tulosta |
Lähetä tiedoksi
Julkaistu 14.2.2006, Päivitetty
8.2.2007
|
|